Hae
Mirva Emilia

Kipeän lapsen kanssa kotona – tarviiko potea huonoa omaatuntoa?

Kun lapsi sairastaa, ollaan tietysti lapsen kanssa kotona ja hoidetaan lapsi kuntoon mutta miksi siitä (ainakin mulle) tulee huono omatunto? Huono omatunto siitä, että olet kotona itse terveenä, työkykyinen siis mutta ”lorvailetkin” kotona ja tiedät että töissä on täysi hässäkkä päällä. Vaikka ei, se ei todellakaan ole lorvimista kun hoidat kipeää lasta. Sinä hoivaat, silität, halaat, haet juotavaa, teet ruokaa, syötät, peset oksennuksessa olevat vaatteet ja lakanat, haet lääkettä, nukutat, hoidat oman lapsesi terveeksi ja hyvinvoivaksi.

Onko normaalia tuntea tätä tunnetta, tätä huonoa omaatuntoa kun hoidat omaa lastasi? Rakastat ja hoidat. Teet kaikkesi että lapsella olisi hyvä olla vaikka tiedät että vointi on kurja ja väsynyt. Ei ainakaan pitäisi tuntea koska oma lapsesi on maailman tärkein asia ❤️ Ja työt varmasti odottaa ja työpaikalla pärjätään, onhan sijaisia ja pätevä henkilökunta ketkä hoitaa hommat. Mitä ajatuksia sulla tämä herättää? Onko mielestäsi tämä ajatus ihan sieltä ja syvältä vai onko sulla samanlaisia ajatuksia?

Kaiken tämän takana saattaa olla myös se, että yritämme tehdä liikaa kaikkea ja olla monessa paikassa yhtä aikaa vaikka hyvä on välillä pysähtyä ja keskittyä tärkeimpiin. Nimittäin omaan perheeseen. Vaikkei se välttämättä pysähtymiseltä tunnu kun pesee pyykkiä, tekee ruokaa ja yrittää parhaansa mukaan hoitaa ja hoivata lasta 😅 Mutta silloin kun lapsi tarvitsee äitiä tai isiä niin sillon pyritään mahdollisimman hyvin olemaan läsnä ja keskittyä heihin ❤️

Ihanaa alkanutta viikkoa ❤️

ja onnea meidän maailmanmestareille 🇫🇮

Mirva

Kippurassa IBD:stä – kun yrität vaan selviytyä

Eilen sunnuntaina vietettiin maailman IBD päivää. Ja sopivasti ne oireet  mullakin tuli taas näkyviin. Mulla on menny monta kuukautta tosi hyvin, tietysti tarkkana saa olla AINA syömisen kanssa mutta eilen iltapäivällä alko tuleen vatsakramppeja ja illalla tosi huono olo. Yö meni lähes valvoessa kramppien kanssa ja tälläkin hetkellä makaan sängyssä sikiönä pala kurkussa. Ei siis mikään voittaja fiilis tällä hetkellä.

Mulla tulee kesällä kolme vuotta siitä kun sain diagnoosin tähän IBD suolistosairauteen ja siitä noin vuosi kun mulle todettiin myös IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Kipuja on ollut enemmän ja vähemmän ja nyt tosiaan on ollut pitkä aika ilman väsymystä, huonoa oloa tai kipuja. Kunnes taas.. Päivä menee hetkessä uusiksi eikä töihin ole menemistä. Päivän agendana on siis jotenkin selviytyä ja olla paikoillaan minimoidakseen nää kivut.

IBD eli suolistosairaus on tänä päivänä tosi yleinen ja yleistyy koko ajan. Sairastatko sä tai sun joku läheinen tätä suolistosairautta?

Tällä maailmanlaajuisella  IBD päivällä halutaankin tuoda tätä sairautta näkyviin ja kuuluviin ja myös me tehdään mun ystävän kanssa osamme. Me nimittäin järjestetään tänä vuonna toista kertaa #PaskatBileet minkä tarkoituksena on juurikin tuoda tätä paskamaista tautia esiin sekä sitä, ettei tätä tarvitse kenenkään hävetä. Ja hei, sulla on myös mahdollisuus osallistua näihin bileisiin! Helsinki, Rymy-Eetu 31.8.2019 klo 18 ja liput voit käydä ostamassa täältä!

Tervetuloa! 

Mirva