Hae
Mirva Emilia

Suolistosairaus johdatti omalle polulle ja loi uuden tarinan

Suolistosairaus ei ole tuonut pelkästään huonoja asioita mun elämään, vaan se on opettanut mulle paljon tärkeitä asioita mitkä ennen tuntui jopa vierailta. Tunne olevani paljon rauhallisempi ja sinut itseni kanssa, hyvksyn omat hyvät ja huonot puoleni ja katson itseäni peiliin rakastavammin. Ennen sairautta eli 28 vuotta kritisoi jokaista pientä ja isompaa vatsamakkarat, enkä tuntenut olevani itselleni riittävä. Tuntui ettei mikään riittänyt itselleni mitä tein. Aina olisi voinut olla jotenkin parempi. Ja se on jännä asia koska en ole todellakaan oluut mikään kympin oppilas koukussa. Päinvastoin olin ihan perus oppilas, välillä tuli kokeesta vitonen ja välillä kymppi. Sitä olenkin välillä miettinyt, että mistä tämä tunne oli silloin peräisin mutta sitten olen taas päätynyt siihen että onko sillä niinkään enään mitään väliä. Se on menneisyyttä ja nämä menneisyyden tunteet on muuttunut paljon positiivisempiin tunteisiin itseäni kohtaan.

Suolistosairaus opetti minua rakastamaan itseäni

Itsensä rakastaminen ei ole itsestäänselvyys eikä se ole helppoa rakentaa jos on esimerkiksi huono itsetunto tai joku toinen ihminen on lytännnyt sinut täysin alas. Mulla ei ole onneksi ollut sellaista, että joku toinen olisi minua lytännnyt alas. Ja jos joku olisikin jotain sellaista sanonut mikä olisi satuttanut niin olen aina osannut puolustaa itseäni, toisilta. Mutta miksen ole osannut puolustaa itseäni itseltäni? Itseään on helppo soimata ja siihen lähtee jopa liian helposti mukaan. Ei osata sanoa itsellemme, että lopeta toi haukkuminen ja puhu itsellesi kauniimmin.

Suolistosairaus on opettanut mut hyväksymäön itseni sellaisena kuin olen, rakastamaan itseäni sekä olemaan itselleni armollisempi. En anna itseni olla vietävissä vaan hyväksyn myös sen, ettei mun tarvitse olla aina saatavilla. Oli todella raskasta aikaa kun aina pidin itseni saatavilla, olin aina valmis lähtemään joka paikkaan enkä jäänyt kotiin vaikka siltä olisi tuntunut. En tiedä johtuuko se nuoresta iästä, varmasti osakseen mutta näin aikuisempana itsensä arvostaminen ja omien päätöksien arvostaminen on tullut todella tärkeiksi ja niitä haluaa kuunnella. Tottakai autan ja haluan auttaa toisia mutta ihan joka asiaan en enään suostu. Ja toki kun on lapsia ja perhe niin joka asiaan ei vaan pysty lähtemään mukaan.

Unelmakartta auttaa löytämään tiesi sydämeesi

Pelkkä suolistosairaus ole saanut tätä hyvänolon tunnetta aikaan mikä on vaan sen eteen olen tehnyt myös töitä. Kirjoitan mitä ja missä haluan edetä, mitkä asiat tuo mun elämään onnellisuutta ja mitkä asiat vastaavat arvojani. Oman unelmakartan teko auttaa myös sinua avaamaan itsellesi sydämesi ja tunteitasi. Karttaan saat laittaa juuri niitä unelmia, toiveita ja haaveita mitä haluat elämältäsi ja mitkä tuovat sinulle nautintoa. Ja olen varma, ettei kenelläkään ole samanlaista karttaa vaan saat olla ylpeä siitä minkälaisen elämän juuri sinä haluat itsellesi rakentaa ❤️

-Mirva

Instagram @mirva_emilia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *