Valveuni
3
Valveuni on nyt vuoden verran varsinkin päiväunilla pelottanut mua aika paljon. Valveunessa ollessa ei olla päästy vielä täyteen uneen vaan ollaan siinä rajamailla ja silloin usein näkee, kuulee ja/tai aistii asioita. Mun kokemukset valveunista on ollut jotenkin tosi pelottavia ja tunnen tässä tilassa kuinka yritän herättää itseäni pystymättä siihen. Oon kuin halvaantunut, en pysty liikkumaan, puhumaan tai avaamaan silmiä vaikka kuinka yritän. Tätä on ollut vuoden aikana aika paljon varsinkin päiväunilla ja en tiedä onko tässä yhteys se, että jo ennen nukahtamista jännitän sitä, että tuleeko tämä valveuni vai ei.
Silloin harvoin kun nukun päiväunia niin olenkin ensin tarkistanut, että ovet on lukossa. Ettei kukaan ulkopuolinen pääse meille. Valveunien aikana joka kerta kuulen kuinka meillä ovi käy ja joku astelee sisälle. Se on todella hirvittävä tunne kun yrität herättää itseä ja päästä katsomaan tuliko ketään vai ei. Tässä valveunessa meidän olohuoneessa on istunut tumma mieshahmo ja olen kokenut sen todella pelottavana. En tiedä tuleeko nämä pelot alitajunnasta vai mistä mutta näitä en kovin usein haluaisi kokea. Ja mitä näille valveunille voisi tehdä, ettei niitä tulisi? Olen muutaman kerran päiväunien jälkeen soittanut miehellekin, että kävitkö kotona kun nukuin. Oven käyminen on niin todentuntuista ja askeleiden kuuleminen.
Mitä valveuni on?
”Juuri ennen nukahtamista koetussa valveunessa eli hypnagogiassa ihminen ei ole enää täysin hereillä mutta ei vielä nukahtanutkaan. Hän on hetken aikaa tietoisen ja tiedostamattoman rajamailla, jossa todellisuus on yhä läsnä mutta arjen logiikka ei enää päde. Hän on samanaikaisesti unessa ja kuitenkin tietoinen todellisuudesta. Joskus valveunen yhteydessä esiintyy unihalvaus, jolloin henkilö ei pysty liikkumaan eikä liikuttamaan muuta kuin korkeintaan silmiään.” Lähde Wikipedia.
Tämä on juuri se kokemus mitä mulla on ollut. Viimeisin kokemus oli muutama päivä sitten, lauantai-sunnuntai välinen yö. Oltiin kaikki nukkumassa, kello oli noin kolme yöllä. Ovet tietenkin lukossa eikä kellään ole meille avainta. Kuulin täysin kuinka meidän ovi kävi taas ja tunsin pelon tunteen mikä valtasi mut. Aistin ja näin tässä valveunessa henkilön kuka meni eteisestä keittiöön taskulampun kanssa ja siitä suoraan meidän makuuhuoneeseen istumaan mun viereen. Aistin, että tämä oli taas mieshenkilö niinkuin joka kerta. Tällä oli vitivalkoinen paita päällä, muuten täysin musta hahmo mistä ei erottanut muuta kuin tämän valkoisen paidan. Muistan kuinka yritin herättää itseäni avaamalla silmiäni ja heiluttamalla sormiani. En uskaltanut liikkua koska pelkäsin tämän hahmon huomaavan, että yritän herättää itseäni. Kun vihdoin ja viimein sain itseni hereille mut valtasi valtava kuumuuden tunne ja hiki nousi pintaan. Ihan kuin olisi ollut iso paniikkikohtaus mikä purkautui. Hereillä tätä hetken aikaa käsiteltyäni ja tajutessani, että tämä oli taas tämän valveunen tekosia sain onneksi unen päästä kiinni ja nukuin rauhallisesti koko loppu yön.
Olen yrittänyt keksiä mistä nämä valveunet johtuu ja miksi se tunne on aina niin pelottava. Onko mulla jotain pelkoja käsiteltävänä mitä en tiedosta vai mistä tässä on kyse. Nämä pelot käsittelisin erittäin mielelläni ja jättäisen nämä valveunet taakse. Ootko sää kokenut valveunia?
-Mirva
Instagram @mirva_emilia
Facebook Tarot-tulkitsija Mirva Emilia
Moi! Itse kärsin myös valveunista ja unihalvauksista. Niiden alkuperää ei taideta vieläkään tietää, jostain luin että vois olla perinnöllistä. Stressi, huono unirytmi ja liika fyysinen rasitus voi saada unihalvauksen aikaan. Mulla sellaisen laukaisee helposti myös valot, varjot ja kaikenlaiset heijastukset. Siksi hommasinkin kunnon pimennysverhot. Nukun aina makkarin ovi kiinni, sillä avonaisissa oviaukoissa näen juuri näitä tummia hahmoja. Joinain kertoina olen myös aistinut niitä ihan vierelläni. Näitä havaitaan usein juurikin kolmen aikaan yöllä ja se tunnetaan nimellä devil’s hour (joidenkin mukaan silloin kaikki paranormaali olisi aktiivisimmillaan, toiset selittää heräämisen sillä, että siihen aikaan kropassa melatoniiniarvot ovat korkeimmillaan). Halvauksiin liittyy usein paineen ja kivun tuntua rinnan alueella.
Itselle yksin asuvana nää on välillä erittäin pelottavia kokemuksia. Pelkoon mulla on auttanut se, että heti herättyäni kirjoitan puhelimeni muistiinpanoihin päiväkirjaa tapahtuneesta. Kirjaan ylös ajankohdan, unen olotilan (tunsinko oloni rauhaisaksi, pelokkaaksi, jännittyneeksi jne), itse unen mitä siinä tapahtui, sekä lopuksi mahdollisia laukaisevia tekijöitä (pohdin menneen päivän kulkua ja mahdollisia stressin aiheuttajia, joita usein on melkoinen lista ?). Tämä rauhoittaa minua ja olen sen myötä alkanut näkemään valveunia reilusti vähemmän! Unihalvauksen saan enää noin kahdesti vuodessa. Luulen että näiden kanssa on vain opittava elämään. Tsemppiä! ?
Sain ensimmäisen unihalvauksen opiskeluaikana ja se on pelottavinta, mitä olen kokenut. Silmät avautui huonosti katseen kohdistaminen oli vaikeaa. Kuulin, kuinka asunnossa oli joku, ja tiesin, että hän haluaa pahaa. En pystynyt liikkumaan, kaiken kauhun keskellä nukahdin uudelleen painajaiseen.
Toisella kerralla tiesin unihalvauksen faktat. Tunsin painetta rinnassa, johon heräsin. Pelästyin herätessäni ja yritin liikuttaa käsiä, mutta tunsin, että joku painaa käsiäni ja jalkojani patjaan. Sitten rauhoittelin mieltäni, että olen kokenut tämän ennenkin. Päätin, etten avaa silmiäni, vaan keskitän kaiken tarmoni siihen, että saisin mieheni heräämään. Yritin huutaa hänen nimeä ja heiluttaa kättäni hänen selkäänsä päin niin, että hän heräisi. Lopulta hän heräsi johonkin yritykseeni ja pääsin vapaaksi halvauksesta.
Vältän selälläni nukkumista, koska olen molemmilla kerroilla nukkunut selälläni. Nämä unijutut ovat mielenkiintoisia, olisi kiinnostavaa kuulla, miksi näen myös valveunia ja selkounia.
Olen nuorempana nähnyt mustan hahmon hattu päässä olohuoneen oviaukossa, nään samalla kun avaan silmäni kaikki sisustuksessa, mutta kauhusta kankeana kuulen naurun, korvia riipivän Fredgy Grugerimaisen kihityksen. Hirveää. Mikään ei lähde käyntiin, ei pääse edes pakoon. Unihalvauksia olen saanut kesäpäivänä aurinkoisella ilmalla riippukiikussa, jopa grillimökissä. Usein ennen nukahtamista olen mukana kuin elokuvissa, jossa mulle tuntemattomia ihmisiä, aukaisen välillä silmäni. Eilen yritin väsyneenä reissusta ottaa päikkärit, mutta nyt näin valveunta sarjakuva hahmojen kera, jotka olivat ihan uusi.
Nauroin ääneenja aukasin silmäni ja kun sitten taas nesuljin, niin stoori jatkui. Siitä sitten nukahdan. Nään myös erilaisia valkeita pilviä, jotka tukevat ja menevät, kasvoja ja eläimiä, pyydän mielessäni jotain ja kohta nään sen, kaikki ennen nukahtamista.