Ilta alkaa hiipimään, iltapuurot syöty, hampaat pesty ja lapset on menny omiin sänkyihin. Silloin alkaa vanhempien HERKUTTELUAIKA! Luulet, että lapset on nukahtanut ja yrität hiljaa avata karkkikaapin ja ottaa rapistelematta karkkipussista muutaman namun, kunnes sängystä kuuluu ”Äiti, mitä sää syöt?” ja vastauksena tietysti ”Äiti ottaa vaan riisikakkuja.” 😀

Tai kun tuun töistä hirveessä nälässä ja kaapissa on hätävarana protskupatukka. Haen sen, luikahdan olohuoneeseen ja yritän avata ja syödä sen hiljaa. Mutta taas tulee tämä sama kysymys ”Äiti, mitä sää syöt? Saanko määkin”. Ja vastaukseksi lapsi saa ”Äiti otti protskupatukan enkä viitti antaa tätä, kun tässä on semmosta ainetta mistä sulle voi tulla maha kipeeksi.” WHAAAAT??? Ainetta mistä sulle voi tulla maha kipeeksi ? No, eipä sitä patukkaa sen enempää kyselty.

Luulen, että aika monella vanhemmalla on kotona tätä samaa ja joka kerta se alkaa huvittaan. Ollaan kun pahasia teinejä ketkä tietää että nyt tehdään jotain mitä ei saisi ja toivotaan ettei jäädä kiinni 😀 Sitten lapset kyselee, että miksi äiti ja isi saa syödä herkkuja illalla mutta me ei! Mikä oikeus meillä vanhemmilla on herkutella jos lapsikaan ei saa 😀 Ihan yhtälailla meidänkin täytyy ajatella hampaita, hyvinvointia ja omaa jaksamista. Koska sehän on ihan tosi juttu että sokeri ei tee ihmiselle yhtään mitään muuta kuin huonoa ja pahaa. Me pyritäänkin pitämään herkittelupäiviä vaan viikonloppuisin ainakin lapsilla mutta joskus se kyllä lipsahtaa ja herkutellaan viikolla jos on jotain erityistä. Joskus taas voi olla pisempi aika ettei herkutella ollenkaan. Meillä ei ns. karkkipäivää lapsille ole (eikä meille vanhemmille vaikka varmaan pitäis ?) mutta ei kuitenkaan herkutella viikolla ellei ole jotain spesiaalia kuten synttäreitä tai vaikka koulun disco mihin Niksu pyytää aina muutaman euron karkkirahaa.

Oon itse ollu aina kova syömään karkkia ja melkein aina meillä joku pieni jemmapussi onkin. Oon yrittänyt päästä siitä eroonkin tai ainaki että vähentäisin ja on se onnistunutkin mutta sitten on taas aikoja kun tuntuu että herkkuja menee enemmän. Varsinkin kun sairastan kroonista suolistosairautta niin sokeri pitäisi pitää ihan minimissä. Sokeri on nimittäin suolistolle yksi pahimmista ja sen huomaankin äkkiä kovina vatsakramppeina jos herkkuja on mennyt liikaa. Mutta minkäs sille tämmöinen herkkusuu voi 😀

Millaisia tapoja teillä on herkuttelun suhteen? Ja syödäänkö teilläkin herkkuja salaa lapsilta? ??

-Mirva

@mirva_emilia

En tiedä johtuuko se jostain naishormooneista (luultavasti) vai mistä mutta välillä tulee päiviä kun tuntuu, että kaikki on mennyt pieleen tai ettei ole saanut mitään aikaiseksi. Vaikka todellisuus on ihan muuta. Mulla on ollut lähiaikoina nyt tämmönen fiilis useampana päivänä enkä oikein tiedä miksi. Ja sitten kun tämä fiilis tulee niin tuntuu ettei huvita tehdä sitä vähästäkään mitä pitäisi tai voisi tehdä. Olis kaupassa käyntiä mutta ei huvita. Vois mennä ulos mutta ei huvita. Ja sitten kun rötvää koko päivän sohvalla niin siitä tulee huono omatunto kun ei sitten HUVITTANUT käydä siellä kaupassa tai edes omassa pihassa ja se vasta alkaakin sitten ärsyttää! 😀

Olen ollu kotona nyt aika paljon lasten kanssa kun ne on sairastellut ja niinä päivinä mulla on ollu just tollanen olo! Olis mahdollisuus tehdä pihahommia kun ei ole töissä mutta eeei, ollaan sisällä tyyliin aamutakki päällä koko päivä ja katsotaan lastenohjelmia. Ei ihme että vähän fiilis menee 😀 Enkä siis tarkoita sitä, että sairaita lapsia veisin ulos vaan edes itseni siksi aikaa kun lapsi nukkuu kuumettaan pois.

Yleisluonteeltani olen kuitenkin iloinen ja positiivinen mutta nyt on ollut tämmöisiä päiviä kun ärsyttää kaikki eikä siihen ole edes syytä. Voiko tästä nyt sitten syyttää niitä kuuluisia naishormooneita? Pakkohan tässä nyt kuitenkin JOTAKIN on syyttää ?Mulla on tallessa mun ystävän lähettämä kuva naisen ja miehen päivästä ja ainakin mun kohdalla se pitää aivan täysin paikkansa 😀

On se vaan IHANAA olla nainen, vai mitä ?

-Mirva

@mirva_emilia